Eilen kävin Villa Taivaannastassa heilumassa assistenttina heidän puominsa ja a-esteen ramppien rouhepinnan uusimisessa.
Vanhat, puurakenteiset kontaktit olivat ennestäänkin rouheella, mutta pinta oli kulunut osin puhki. Vanhan pinnan poistamisessa on omiaan monitoimityökalu leveällä veitsiterällä. Lopuksi pinta karhennettiin lamellilaikalla, pölyt poistettiin ja pyyhittiin pinta tinnerillä.
Rouheet ja liimat on tilattu edullisesti
KAgilitysta.
Kuvassa näkyvällä menetelmällä sekoitetaan rouhe ja liima massaksi, joka levitetaan ja tasoitetaan.
Menetelmän haittapuoli on se, että liimaa kuluu tolkuttomasti, mihin toimituksessa ei ole varauduttu. Toinen menetelmä on levittää liima puhtaalle pinnalle ja ripotella rouhe siihen.
Ensin mainitussa menetelmässä saadaan aikaan paksu ja vahva kerros. Jälkimmäisessä rouhekerros on ohuempi ja rouheen tarttuvuus on huonompi, koska liimakerros on ohut.
Liiman kuivuttua katsomme tilannetta uudelleen.
Itsellä on myös rouhetilaus tulossa, joten sen vaiheista on sitten tarkoitus dokumentoida lisää.
Keskiviikon treeni omalla kentällä näyttää tältä.
