Virallisten sääntöjen mukainen tokon avohyppy. Dimensiot suuntaansa 1 m.
Runko tukevaa 25 mm PN16 luokiteltua PVC -putkea.
Siivekkeitä yhdistänä putki sääntöjen mukaiset 20 mm.
Rima 32 mm putkea 2.4 mm seinämällä, päädyt tulpattu. Tukevaa tavaraa, ei karkaa tuulen mukana.
Korkeusmerkinnät 15-65 cm, portaaton säätö, riman alin korkeus 12 cm..
Este toimitetaan nailonisessa kujetuspussissa. Joensuun Hammaslahdessa, tarvittaessa MH kuljettaa 10€ kustannuksin.
Esteen hinta 70€.
jari.lukkarinen at gmail.com
Näytetään tekstit, joissa on tunniste obedience. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste obedience. Näytä kaikki tekstit
19 heinäkuuta 2016
06 syyskuuta 2015
Myydään tokon umpieste -MYYTY
Myydään käytetty, mutta hiljattain uudelleen maalattu ja uusien sääntöjen mukaiseksi restauroitu tokon umpieste.
Leveys ja jalat metrin mittaiset. korkeutta melkein metriin asti, säätövara 5 cm toleranssilla (5 cm palikka ei kuvassa).
Metalliosat maalattu teollisuusmaalilla (uretaaniepoksi).
Puuosat vaneria, homesuojattu ja maalattu öljymaalilla. Erittäin säänkestävä.
Purettavissa kuvassa näkyviin osiin ja säilytettävissä pienessä tilassa..
Este Joensuun Hammaslahdessa, kulkee tarvittaessa Matkahuollon/Postin kyydillä
Esteen hinta 70€.
jari.lukkarinen at gmail.com
17 heinäkuuta 2015
Kennelliiton uuden 9.7.2015 tokosäännön muutoksia
Päivitin "Tokoesteitä" -sivulle heinäkuussa julkaistun sääntöversion estemuutokset.
01 kesäkuuta 2015
Tokon avohyppy
Yksi vaikeimmin hahmotettavista tarvikkeista koiraharrastuksessa on uusien tokosääntöjen mukainen tokon avohyppy.
Haastavan rakenteesta tekee se, että agilityn hyppyesteen kaltainen rima roikkuu kannattimillaan, joita ei sivusuunnassa tue mikään. Hypyssä ei siis sallita siivekkeitä.
Pystytolppien tulisi siis seistä pystysuorassa ja samalla pitää rimaa kannattimellaan niin, että se ei putoa itsekseen, mutta on kuitenkin helposti irtoava koiran osuessa siihen.
Pystytolppia voi yhdistää alatuki, mutta sen on oltava hyvin matalalla, joten se ei juuri pysty tukemaan tolppia.
Läksin liikkeelle melko monimutkaisesta konstruktiosta ja totesin sitten, että rakenteessa on liikaa liikkuvia osia ja siitä huolimatta -tai ehkä juuri sen takia- hyppy oli hutera, eikä se seissyt edes suorassa.
Sen jälkeen suurin piirtein silvoin kiukuspäissäni rälläkällä prototyypin kappaleiksi ja aloitin aivan alusta.
Rakenne on 15x15 neliöputkea, hyvin kevyt rakenne siis. Seuraava malli tulee olemaan tukevammasta tavarasta, jotta esteen vakaus paranisi. Hyvä noinkin, mutta tuossa voi olla riskinä esteen kaatuminen koiran osuessa rimaan -vaikka kaatuu se raskaskin este kunnon osumasta.
Rakenne osoittautui erittäin toimivaksi. Taas tuli todistettua että KISS -menetelmä toimii. Alatuki on irrotettava, joten esteen saa mahtumaan pienempäänkin tilaan.
Kuvassa este pohjamaalissaan, 50 mm PVC -rima varmaan tulee myös vaihtamaan väriä, joku keksii kuitenkin, että harmaa väri ei erotu kivituhkasta.
Edit: kehikon maalauksen ja riman teippauksen jälkeen lopputulos on tuollainen.
Maali on Normadur HS65 uretaaniepoksi.
Haastavan rakenteesta tekee se, että agilityn hyppyesteen kaltainen rima roikkuu kannattimillaan, joita ei sivusuunnassa tue mikään. Hypyssä ei siis sallita siivekkeitä.
Pystytolppien tulisi siis seistä pystysuorassa ja samalla pitää rimaa kannattimellaan niin, että se ei putoa itsekseen, mutta on kuitenkin helposti irtoava koiran osuessa siihen.
Pystytolppia voi yhdistää alatuki, mutta sen on oltava hyvin matalalla, joten se ei juuri pysty tukemaan tolppia.
Läksin liikkeelle melko monimutkaisesta konstruktiosta ja totesin sitten, että rakenteessa on liikaa liikkuvia osia ja siitä huolimatta -tai ehkä juuri sen takia- hyppy oli hutera, eikä se seissyt edes suorassa.
Sen jälkeen suurin piirtein silvoin kiukuspäissäni rälläkällä prototyypin kappaleiksi ja aloitin aivan alusta.
Rakenne on 15x15 neliöputkea, hyvin kevyt rakenne siis. Seuraava malli tulee olemaan tukevammasta tavarasta, jotta esteen vakaus paranisi. Hyvä noinkin, mutta tuossa voi olla riskinä esteen kaatuminen koiran osuessa rimaan -vaikka kaatuu se raskaskin este kunnon osumasta.
Rakenne osoittautui erittäin toimivaksi. Taas tuli todistettua että KISS -menetelmä toimii. Alatuki on irrotettava, joten esteen saa mahtumaan pienempäänkin tilaan.
Kuvassa este pohjamaalissaan, 50 mm PVC -rima varmaan tulee myös vaihtamaan väriä, joku keksii kuitenkin, että harmaa väri ei erotu kivituhkasta.
Edit: kehikon maalauksen ja riman teippauksen jälkeen lopputulos on tuollainen.
Maali on Normadur HS65 uretaaniepoksi.
23 marraskuuta 2014
Boksitreeniä ja tokon alkeita
Tänään yhdistettiin boksitreeniin hieman sivulletuloa, paikallaan pysymistä ja fokusointia.
Vapautettaessa koira etupalkalle/targetille, on syytä pitää huolta, että koira vapautetaan liikkeeseen vasta kun koiran katse on targetissa.
Loikittuaan boksin yli pari kertaa, laitoin tulopuolen reunaan hieman korotusta, mikä korjasi ongelman.
Vapautettaessa koira etupalkalle/targetille, on syytä pitää huolta, että koira vapautetaan liikkeeseen vasta kun koiran katse on targetissa.
Loikittuaan boksin yli pari kertaa, laitoin tulopuolen reunaan hieman korotusta, mikä korjasi ongelman.
11 toukokuuta 2014
Tokon (avo)esteiden malleja ja mittoja
Muutaman henkilön kanssa olen keskustellut tokon uuden avoesteen mitoista ja kovasti on ristiriitaista tietoa liikkeellä.
Virallisessa säännössä esteen määritelmä ja estekuva vastaavat toisiaan, mutta suoritusohjeessa on erilaista tietoa:
http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/alo-evl_13012015.pdf
Tällä hetkelläkin on markkinoilla esteitä, joissa mm. riman halkaisija on jotain muuta kuin se 50 mm. mikä Kennelliiton virallisessa sääntökuvassa on mainittu.
Jalan pituus on 50 cm.
Esteen pystytolppa on 1 metri ja esteen (suoritettavan osan) leveys metri.
Riman korkeus on oltava säädettävä 10-70 cm rajoissa.
Pohdintaa viimeisimmästä sääntöversiosta 17.7.2015
Kennelliitto on julkaissut 9.7.2015 uuden tokosäännön:
http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/toko_saannot_ja_koeohjeet.pdf.
Säännön sivulla 13 ja 14 ovat uudet estekuvat. Hieman yllättävä tieto on, että molempien esteiden jalan mitta on tuplaantunut edellisen version vastaavasta kuvasta.
Tämän pitäisi olla itsestään selvää:
"Kannattimen tulee olla hieman koverrettu, jotta tuuli ei sitä helposti pudota
Liitteessä yksi sivulla 76 mainitaan:
"Jalkojen pituuden tulee olla sellainen, että rakenne on tukeva"
Huomaa aivan selvästi, että tekstin laatijalla ei juurikaan ole käsitystä tämänkaltaisten esteiden valmistuksesta.
Tällaisen esteen, jossa ei ole lainkaan rakennetta koossa pitäviä sivusiivekkeitä, tukevuus tai sen puute ei riipu jalkojen pituudesta, vaan siitä, että sivutolppia yhdistävä osa on hyvin matala ja lähes maan tasalla.
Jotta rimalla olisi edellytyksiä pysyä kannattimillaan tai pudota niiltä, on tolppien etäisyyden kuitenkin oltava melko tarkka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rima melko pitkälti kannattelee sivutolppia, joitten kiinnityksen niitä yhdistävään osaan on oltava hieman löysä.
Luonnollisestikin, osien pitäisi varastoinnin helpottamiseksi olla toisistaan irrotettavia.
"Jalkojen kokonaispituuden tulee olla vähintään 50-70 cm esteen muusta rakenteesta riippuen".
Mitähän tällä on tarkoitettu? Jalan mitan pitää siis olla metri, mutta käytännössä se voi siis olla 50 cm.
Metrin pituusvaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että jalan on oltava ainakin osittain irrotettava, koska muuten sitä on vaikea käsitellä ja varastoida.
Irrotettavat tai irtoavat osat ovat aina ongelma esteen tukevuuden ja toimivuuden kannalta.
Tokossa ei turvallisuus ole se ensimmäinen mietittävä asia, kuten esim. agilityesteiden mitoituksessa ja suunnittelussa.
On kuitenkin syytä miettiä, onko parempi, että esteen jalka on lyhyt, jolloin koira törmätessään esteeseen (varsinkin umpiesteeseen) kaataa esteen kuin jos jalka on pitkä, ja este ei kaadu koiran osuessa siihen eikä esteen raskaan rakenteen tai alustan kitkan takia este edes liu´u alustallaan.
32mm PVC -putkesta valmistetussa avoesteessä on erittäin kevyt rakenne.
Korkeus, leveys, suoritettava osa ja siivekkeiden pituus on sääntöjen mukaiset yksi metri.
Putkien päät tulpattu.
Siivekkeitä yhdistävä alaputki sääntöjen mukaiset 20 mm.
Rima 2.4 mm seinämällä. Isommalla seinämävahvuudella varustettu putki on huomattavasti vääntöjäykempää kuin 1.8 mm vastaava. Lisäksi sen massa on isompi, joten tuuli ei vie rimaa niin herkästi mennessään kuin esim. 50 mm rima, jossa otsapintaa on enemmän.
Portaaton säätö 10-100 cm. Korkeusmerkinnät molemmin puolin 20-30-40-50-60.
Tähän esteeseen ompelin kevytnailonista kuljetuspussukan. Koska este on koottava, on irtonaisia osia helpompi kuljettaa pussissa.
Virallisessa säännössä esteen määritelmä ja estekuva vastaavat toisiaan, mutta suoritusohjeessa on erilaista tietoa:
http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/alo-evl_13012015.pdf
Tällä hetkelläkin on markkinoilla esteitä, joissa mm. riman halkaisija on jotain muuta kuin se 50 mm. mikä Kennelliiton virallisessa sääntökuvassa on mainittu.
Jalan pituus on 50 cm.
Esteen pystytolppa on 1 metri ja esteen (suoritettavan osan) leveys metri.
Riman korkeus on oltava säädettävä 10-70 cm rajoissa.
Pohdintaa viimeisimmästä sääntöversiosta 17.7.2015
Kennelliitto on julkaissut 9.7.2015 uuden tokosäännön:http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/toko_saannot_ja_koeohjeet.pdf.
Säännön sivulla 13 ja 14 ovat uudet estekuvat. Hieman yllättävä tieto on, että molempien esteiden jalan mitta on tuplaantunut edellisen version vastaavasta kuvasta.
Tämän pitäisi olla itsestään selvää:
"Kannattimen tulee olla hieman koverrettu, jotta tuuli ei sitä helposti pudota
Liitteessä yksi sivulla 76 mainitaan:
"Jalkojen pituuden tulee olla sellainen, että rakenne on tukeva"
Huomaa aivan selvästi, että tekstin laatijalla ei juurikaan ole käsitystä tämänkaltaisten esteiden valmistuksesta.
Tällaisen esteen, jossa ei ole lainkaan rakennetta koossa pitäviä sivusiivekkeitä, tukevuus tai sen puute ei riipu jalkojen pituudesta, vaan siitä, että sivutolppia yhdistävä osa on hyvin matala ja lähes maan tasalla.
Jotta rimalla olisi edellytyksiä pysyä kannattimillaan tai pudota niiltä, on tolppien etäisyyden kuitenkin oltava melko tarkka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rima melko pitkälti kannattelee sivutolppia, joitten kiinnityksen niitä yhdistävään osaan on oltava hieman löysä.
Luonnollisestikin, osien pitäisi varastoinnin helpottamiseksi olla toisistaan irrotettavia.
"Jalkojen kokonaispituuden tulee olla vähintään 50-70 cm esteen muusta rakenteesta riippuen".
Mitähän tällä on tarkoitettu? Jalan mitan pitää siis olla metri, mutta käytännössä se voi siis olla 50 cm.
Metrin pituusvaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että jalan on oltava ainakin osittain irrotettava, koska muuten sitä on vaikea käsitellä ja varastoida.
Irrotettavat tai irtoavat osat ovat aina ongelma esteen tukevuuden ja toimivuuden kannalta.
Tokossa ei turvallisuus ole se ensimmäinen mietittävä asia, kuten esim. agilityesteiden mitoituksessa ja suunnittelussa.
On kuitenkin syytä miettiä, onko parempi, että esteen jalka on lyhyt, jolloin koira törmätessään esteeseen (varsinkin umpiesteeseen) kaataa esteen kuin jos jalka on pitkä, ja este ei kaadu koiran osuessa siihen eikä esteen raskaan rakenteen tai alustan kitkan takia este edes liu´u alustallaan.
avoeste osina |
avoeste koottuna |
korkeus on portaattomasti säädettävä |
rima 50 mm polypropeeniputkea (muovi) |
PVC -putkesta valmistettu avoeste
Korkeus, leveys, suoritettava osa ja siivekkeiden pituus on sääntöjen mukaiset yksi metri.
Putkien päät tulpattu.
Siivekkeitä yhdistävä alaputki sääntöjen mukaiset 20 mm.
Rima 2.4 mm seinämällä. Isommalla seinämävahvuudella varustettu putki on huomattavasti vääntöjäykempää kuin 1.8 mm vastaava. Lisäksi sen massa on isompi, joten tuuli ei vie rimaa niin herkästi mennessään kuin esim. 50 mm rima, jossa otsapintaa on enemmän.
Portaaton säätö 10-100 cm. Korkeusmerkinnät molemmin puolin 20-30-40-50-60.
Tähän esteeseen ompelin kevytnailonista kuljetuspussukan. Koska este on koottava, on irtonaisia osia helpompi kuljettaa pussissa.
09 maaliskuuta 2013
Tokoneitsyys korkattu!
Tokoalkeitten intensiivikurssin ohessa alokasluokan liikkeet tuli hierottua kisakuntoon nuorimmalla (2.5v) sheltillämme Timmyllä.
Monta vuotta sitten olen käynyt yhden alkeiskurssin toiseksi nuorimman Shaunin kanssa, mutta mm. jäävät liikkeet olivat jääneet treenaamatta ja seuraaminenkin oli hieman vasemmalla kädellä treenattua.
Kohtalaisen nollilta siis aloitettiin, maahanmenoa tosin oli Timmyn kanssa paimennuksen ohessa hieman treenailtu.
Kovasti luottavaisena lähdimme ykköstulosta hakemaan.
Luokse päästävyyden kymppi ei sosiaaliselle koiralle ollut yllätys.
Paikkamakuussa ohjaaja sen sijaan mokasi unohtamalla liikkeenohjaajan kuuntelemisen ja koira säesti osoittamalla hyvin suurta kiintymystä ohjaajaa kohtaan koko paikkamakuun ajan ja lähestymällä omistajaansa puolentoista minuutin kohdalla reippaalla ravilla. Tutuhko agilityhalli osoittautui siis liian häiriöalttiiksi tälle liikkeelle, mikä ehkä hieman indikoi myös liian vähästä harjoittelusta mahdollisimman monessa eri paikassa ja tilanteessa.
Seuraaminen ei tuomarin mielestä ollut riittävän tiivis ja hihnassa seuraamisessa käytin liikaa pakotetta. Ihan hyvin, ottaen huomioon, että hihnaseuraamista olimme harjoitelleet ehkä kaksi kertaa.
Luokse tulo meni täydellisen kympin arvoisesti.
Jäävät liikkeet eivät tuomarin mielestä olleet riittävän jääviä ja maahanmenossa käytin ehkä liikaa elkeitä. Koira hieman ennakoi perusasentoa.
Maasta seisomisen tuomari määritteli nollan arvoiseksi ilmeisesti sen takia, että koira liikkui liian pitkälle. Ohjaajan palatessa koiran luo, perusasento oli kuitenkin moitteeton, joten arvostelu yllätti.
Hyppy oli ehkä parasta, mitä treenissä oli tehty, mutta koira hyppäsi kokeessa hieman sivuun ja heilui ohjaajan tullessa luo eikä mennyt heti perusasentoon. Siitä huolimatta kahdeksan arvoinen suoritus esim. seisomaan jäämisen arvosteluun verrattuna oli yllätys.
Yleisvaikutelma oli kuutosen mittainen, ilmeisesti koiran haukkumisen takia. Koira ilmeisesti turhautui, kun luuli saavansa palkan monestakin suorituksesta, mutta ei kuitenkaan ollut tottunut siihen, että tässä lajissa ei palkkaa tulekaan niin helposti.
Elämäni ekan tokokokeen 118/200 ja kolmostulos oli pettymys, mutta treenataan ehkä lisää ja hankitaan kokemusta kisaamisesta. Paljon on ilmeisesti opittavaa, katsotaan, mihin ohjaajan pitkäjännitteisyys venyy.
Monta vuotta sitten olen käynyt yhden alkeiskurssin toiseksi nuorimman Shaunin kanssa, mutta mm. jäävät liikkeet olivat jääneet treenaamatta ja seuraaminenkin oli hieman vasemmalla kädellä treenattua.
Kohtalaisen nollilta siis aloitettiin, maahanmenoa tosin oli Timmyn kanssa paimennuksen ohessa hieman treenailtu.
Kovasti luottavaisena lähdimme ykköstulosta hakemaan.
Luokse päästävyyden kymppi ei sosiaaliselle koiralle ollut yllätys.
Paikkamakuussa ohjaaja sen sijaan mokasi unohtamalla liikkeenohjaajan kuuntelemisen ja koira säesti osoittamalla hyvin suurta kiintymystä ohjaajaa kohtaan koko paikkamakuun ajan ja lähestymällä omistajaansa puolentoista minuutin kohdalla reippaalla ravilla. Tutuhko agilityhalli osoittautui siis liian häiriöalttiiksi tälle liikkeelle, mikä ehkä hieman indikoi myös liian vähästä harjoittelusta mahdollisimman monessa eri paikassa ja tilanteessa.
Seuraaminen ei tuomarin mielestä ollut riittävän tiivis ja hihnassa seuraamisessa käytin liikaa pakotetta. Ihan hyvin, ottaen huomioon, että hihnaseuraamista olimme harjoitelleet ehkä kaksi kertaa.
Luokse tulo meni täydellisen kympin arvoisesti.
Jäävät liikkeet eivät tuomarin mielestä olleet riittävän jääviä ja maahanmenossa käytin ehkä liikaa elkeitä. Koira hieman ennakoi perusasentoa.
Maasta seisomisen tuomari määritteli nollan arvoiseksi ilmeisesti sen takia, että koira liikkui liian pitkälle. Ohjaajan palatessa koiran luo, perusasento oli kuitenkin moitteeton, joten arvostelu yllätti.
Hyppy oli ehkä parasta, mitä treenissä oli tehty, mutta koira hyppäsi kokeessa hieman sivuun ja heilui ohjaajan tullessa luo eikä mennyt heti perusasentoon. Siitä huolimatta kahdeksan arvoinen suoritus esim. seisomaan jäämisen arvosteluun verrattuna oli yllätys.
Yleisvaikutelma oli kuutosen mittainen, ilmeisesti koiran haukkumisen takia. Koira ilmeisesti turhautui, kun luuli saavansa palkan monestakin suorituksesta, mutta ei kuitenkaan ollut tottunut siihen, että tässä lajissa ei palkkaa tulekaan niin helposti.
Elämäni ekan tokokokeen 118/200 ja kolmostulos oli pettymys, mutta treenataan ehkä lisää ja hankitaan kokemusta kisaamisesta. Paljon on ilmeisesti opittavaa, katsotaan, mihin ohjaajan pitkäjännitteisyys venyy.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)