Pohjois-Karjalan Seurakoirat ry, virallinen agilitykilpailu 3.5.2015

Pohjois-Karjalan Seurakoirat ry, virallinen agilitykilpailu 3.5.2015, kuvakavalkadi. Tuomarina Salme Mujunen.

PoKS ry agilitykisat 28.2.2004

Pieni kuva- ja videokooste liki 16 vuoden takaisista agilitykisoista Joensuussa, järjestäjänä PoKS ry.

Tuolla aloitin itsekin kisaurani yhdellä startilla sheltti Prestonin kanssa. Yllättävän vähillä virheillä selvittiin, vaikka hylätty lopulta tulikin. Seitsemän kuukautta oli ehtinyt kulua agilityharrastuksen aloittamisesta.

Videolla Tuomas ja Taija. Maneesissa oli kylmä.

Venlalle luokkanousu ja sertifikaatti

Novascotiannnoutaja Venlan kanssa olimme lauantaina 15.8.2015 kilpailemassa Kuopion ykkösluokassa. Joensuun kisoista hieman aiemmin olimme saaneet kaksi luokanvaihtoon oikeuttavaa nollatulosta, joten meillä oli luokkanousumahdollisuus kahdella radalla. Yksi rata oli hyppyrata ja sieltä olimme kalastaneet nollatuloksen jo edellisellä kerralla.

Agilityrata alkoi melko nolosti, kun koira stoppasi kolmannelle esteelle, eli muurille eikä suostunut suorittamaan sitä millään.
Venla osasi yleistää täysin vastaavan ohjaustilanteen ja parin viikon takaisen, kropan jumista johtuvan kiputilan silloiseen treeniin. Koira veti herneen kirsuun ja lähti haistelemaan ratahenkilöä.
Kun sain koiran haltuun, loppurata sujuikin vapautuneesti ilman tulostavoitetta.

Seuraavana oli hyppyrata, jolla tehtiin oikein mainio suoritus yhdellä huolimattomuuskiellolla hyppyesteellä.
Muurimörkökin saatiin kampitettua
 
Viimeisellä agilityradalla tehtiin huolellisen varmaa työtä ja saatiin kolmas luokanvaihtoon oikeuttava tulos ja sen mukana Venlan ensimmäinen agilitysertifikaatti!

Jos tänään tehtiinkin koirakon ensimmäinen hylätty suoritus, oli palkintopallisijoituskin tämän koirakon ensimmäinen.
 
Nopeutta suoritukseen kaivataan lisää, mutta estevarmuuden ja -hakuisuuden myötä koiran voi antaa vapaammin itsenäisesti suorittaa esteitä, jolloin ohjaajalle jää tehtäväksi enemmänkin vauhdin ylläpito varmistelun sijaan.

Lasse Virénit tehty

Kuopion Palvelus- ja Seurakoiraharrastajat ry:n agilitykisoissa Kuopion Kurkimäessä Minna Räsäsen hyppyradalla lähtiessäni starttiin Shaunin kanssa lentävällä lähdöllä, ohjaaja liukastuu ajanoton piuhan suojana olleeseen muovimattoon.
Kun kartturi kokoaa itseään lähtötelineistä, on koira suorittanut toisen esteen ja kääntynyt 135 astetta kohti kolmatta estettä. Loistavaa estehakuisuutta koiralta!

Ohjaajan hitaasta lähdöstä huolimatta kuittasimme radalta ykköstilan.

Etenemä oli hyppyradalle melko vaatimaton 4.31 ja jälkeenpäin mietin, että miksi näin, koska rata oli melko lyhyt. Laskin sitten jälkeenpäin, että radalla oli 17 esteestä kaikkiaan yhdeksan esteen takaa kiertoa tai vastaavaa yli 90° käännöstä -tokihan siinä alussa koirakin hieman epäröi.

Nollaprosenttikin alkaa kisoissa kohentua: kuudesta startista Timmylle kaksi ja Shaunille kaksi nollaa kera yhteensä neljä nollaa.

Agilityn hallikisat yli kymmenen vuotta sitten

Arkistosta löytyi muutama video Pohjois-Karjalan Seurakoirat ry:n järjestämästä agilitykilpailusta, 10.4.2004.

Kilpailu pidettiin Joensuun Linnunlahden Vapaa-aikatalolla, joka purettiin melko pian tuon kevään jälkeen ja joensuulaiset agilityharrastajat joutuivat kilpailemaan ulos tai maneeseihin.

Alusta tuolla oli hieman liukkaan näköinen kumimatto, mutta yllättävän hyvä pito siinä kuitenkin oli.

Itse en vielä tuolloin, kahdeksan kuukautta lajin aloittamisesta, rohjennut aloittaa kisauraani, samana vuonna kuitenkin.

Pääsiäinen kisattu ja levättykin

Shaun, Wallace, Preston ja Timmy pääsiäispotretissa

Pitkäperjantaina ja lankalauantaina kilpailimme veljesten Shaun ja Timmy kanssa kotikisoissa.

Perjantaina Timmyllä oli neljä starttia ja Shaunilla kolme. Lauantaina oli molemmilla vielä kolme lähtöä per kirsu.

Ohjaaja seisoskeli kisapaikalla yli yhdeksään saakka illalla avaten agilitykisojen kuuluttajan uransa puhemaratonissa maksi kolmosten kilpailussa, jossa oli keskimäärin neljässä kisassa 45 starttia kussakin.
Seuraavan kerran otan otsalampun mukaan, sillä hämärässä hallissa ikänäköinen joutui tihrustamaan listoja ja puhui sen takia välillä pehmoisia, mutta tuskin sitä kukaan huomasi.

Se kyllä huomattiin, kun erehdyin lausahtamaan muutaman ruotsin kielen sanan. Tekohan on täällä idässä melkein yhtä vakava rike kuin mennä rekkakuskina helvetin enkelien kantapaikkaan ja huutaa ovelta, että "kenenkäs teistä liimaleteistä on tuo ruma mopo, jonka yli juuri Scanialla peruutin?" 

Kisatuloksissa aina varma Timmy tehtaili kaikkiaan neljä nollatulosta ja meille totuttuun tapaan tulostaso oli selkeän nousujohteinen: podiumilla käytiin sunnuntaina kaksi kertaa, toisella voittonolla ja pitkään jahdattu tuplanollakin napsahti kisaplakkariin.
Arvokisoihin on kasassa 13 nollatulosta, joista muutama voittotulos. Nähtäväksi jää, viitsiikö kesällä isoihin kisoihin raahautua.

Shaun oli totuttuun tapaansa supernopea, mutta nollatulosta emme onnistuneet saamaan aikaan, vaan viitosta ja kymppiä ropisi enimmäkseen. Puolen vuoden kisatauon jälkeen meillä oli hieman kommunikaatiovaikeuksia ensimmäisenä kisapäivänä, mikä ilmeni mm. esteiden ohituksina ja kieltoina, mutta lauantaina oli taas alla samavanha spontaani koira, joka hakia kaiken edessä olevan, kun vain luvan antoi.

Hylätyistä radoista löytyivät oikeastaan ne kaikkein suurimmat ilon aiheet, sillä tällä koiralla suorittaessa ei oikeastaan ole tärkeintä tulos. Kun koira vetää aina täydellä sykkeellä, on se ohjaajalle hyvin haasteellista, mutta onnistuessaan hyvin opettavaista ja äärimmäisen palkitsevaa.