Kilpailuratoja

PoKS ry, Joensuu 17.9.2016

HSKH Vantaa 23.9.2016

Tokon (avo)esteiden malleja ja mittoja

Muutaman henkilön kanssa olen keskustellut tokon uuden avoesteen mitoista ja kovasti on ristiriitaista tietoa liikkeellä.

Virallisessa säännössä esteen määritelmä ja estekuva vastaavat toisiaan, mutta suoritusohjeessa on erilaista tietoa:
http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/alo-evl_13012015.pdf

Tällä hetkelläkin on markkinoilla esteitä, joissa mm. riman halkaisija on jotain muuta kuin se 50 mm. mikä Kennelliiton virallisessa sääntökuvassa on mainittu.

Jalan pituus on 50 cm.

Esteen pystytolppa on 1 metri ja esteen (suoritettavan osan) leveys metri.

Riman korkeus on oltava säädettävä 10-70 cm rajoissa.

Pohdintaa viimeisimmästä sääntöversiosta 17.7.2015

 

Kennelliitto on julkaissut 9.7.2015 uuden tokosäännön:

http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/toko_saannot_ja_koeohjeet.pdf.

Säännön sivulla 13 ja 14 ovat uudet estekuvat. Hieman yllättävä tieto on, että molempien esteiden jalan mitta on tuplaantunut edellisen version vastaavasta kuvasta.

Tämän pitäisi olla itsestään selvää:

"Kannattimen tulee olla hieman koverrettu, jotta tuuli ei sitä helposti pudota
Liitteessä yksi sivulla 76 mainitaan:


"Jalkojen pituuden tulee olla sellainen, että rakenne on tukeva"


Huomaa aivan selvästi, että tekstin laatijalla ei juurikaan ole käsitystä tämänkaltaisten esteiden valmistuksesta.

Tällaisen esteen, jossa ei ole lainkaan rakennetta koossa pitäviä sivusiivekkeitä, tukevuus tai sen puute ei riipu jalkojen pituudesta, vaan siitä, että sivutolppia yhdistävä osa on hyvin matala ja lähes maan tasalla.

Jotta rimalla olisi edellytyksiä pysyä kannattimillaan tai pudota niiltä, on tolppien etäisyyden kuitenkin oltava melko tarkka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rima melko pitkälti kannattelee sivutolppia, joitten kiinnityksen niitä yhdistävään osaan on oltava hieman löysä.  

Luonnollisestikin, osien pitäisi varastoinnin helpottamiseksi olla toisistaan irrotettavia.
 
"Jalkojen kokonaispituuden tulee olla vähintään 50-70 cm esteen muusta rakenteesta riippuen".

Mitähän tällä on tarkoitettu? Jalan mitan pitää siis olla metri, mutta käytännössä se voi siis olla 50 cm.

Metrin pituusvaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että jalan on oltava ainakin osittain irrotettava, koska muuten sitä on vaikea käsitellä ja varastoida.

Irrotettavat tai irtoavat osat ovat aina ongelma esteen tukevuuden ja toimivuuden kannalta.

Tokossa ei turvallisuus ole se ensimmäinen mietittävä asia, kuten esim. agilityesteiden mitoituksessa ja suunnittelussa.

On kuitenkin syytä miettiä, onko parempi, että esteen jalka on lyhyt, jolloin koira törmätessään esteeseen (varsinkin umpiesteeseen) kaataa esteen kuin jos jalka on pitkä, ja este ei kaadu koiran osuessa siihen eikä esteen raskaan rakenteen tai alustan kitkan takia este edes liu´u alustallaan.

avoeste osina

avoeste koottuna

korkeus on portaattomasti säädettävä

rima 50 mm polypropeeniputkea (muovi)

PVC -putkesta valmistettu avoeste

32mm PVC -putkesta valmistetussa avoesteessä on erittäin kevyt rakenne.

Korkeus, leveys, suoritettava osa ja siivekkeiden pituus on sääntöjen mukaiset yksi metri.

Putkien päät tulpattu.
Siivekkeitä yhdistävä alaputki sääntöjen mukaiset 20 mm.

Rima 2.4 mm seinämällä. Isommalla seinämävahvuudella varustettu putki on huomattavasti vääntöjäykempää kuin 1.8 mm vastaava. Lisäksi sen massa on isompi, joten tuuli ei vie rimaa niin herkästi mennessään kuin esim. 50 mm rima, jossa otsapintaa on enemmän.

Portaaton säätö 10-100 cm. Korkeusmerkinnät molemmin puolin 20-30-40-50-60.

Tähän esteeseen ompelin kevytnailonista kuljetuspussukan. Koska este on koottava, on irtonaisia osia helpompi kuljettaa pussissa.

Kenttäpostia

Kentällämme vieraileville artisteille hieman esittelyä fasiliteeteista toukokuun alussa 2014.

Pääsiäinen kisattu ja levättykin

Shaun, Wallace, Preston ja Timmy pääsiäispotretissa

Pitkäperjantaina ja lankalauantaina kilpailimme veljesten Shaun ja Timmy kanssa kotikisoissa.

Perjantaina Timmyllä oli neljä starttia ja Shaunilla kolme. Lauantaina oli molemmilla vielä kolme lähtöä per kirsu.

Ohjaaja seisoskeli kisapaikalla yli yhdeksään saakka illalla avaten agilitykisojen kuuluttajan uransa puhemaratonissa maksi kolmosten kilpailussa, jossa oli keskimäärin neljässä kisassa 45 starttia kussakin.
Seuraavan kerran otan otsalampun mukaan, sillä hämärässä hallissa ikänäköinen joutui tihrustamaan listoja ja puhui sen takia välillä pehmoisia, mutta tuskin sitä kukaan huomasi.

Se kyllä huomattiin, kun erehdyin lausahtamaan muutaman ruotsin kielen sanan. Tekohan on täällä idässä melkein yhtä vakava rike kuin mennä rekkakuskina helvetin enkelien kantapaikkaan ja huutaa ovelta, että "kenenkäs teistä liimaleteistä on tuo ruma mopo, jonka yli juuri Scanialla peruutin?" 

Kisatuloksissa aina varma Timmy tehtaili kaikkiaan neljä nollatulosta ja meille totuttuun tapaan tulostaso oli selkeän nousujohteinen: podiumilla käytiin sunnuntaina kaksi kertaa, toisella voittonolla ja pitkään jahdattu tuplanollakin napsahti kisaplakkariin.
Arvokisoihin on kasassa 13 nollatulosta, joista muutama voittotulos. Nähtäväksi jää, viitsiikö kesällä isoihin kisoihin raahautua.

Shaun oli totuttuun tapaansa supernopea, mutta nollatulosta emme onnistuneet saamaan aikaan, vaan viitosta ja kymppiä ropisi enimmäkseen. Puolen vuoden kisatauon jälkeen meillä oli hieman kommunikaatiovaikeuksia ensimmäisenä kisapäivänä, mikä ilmeni mm. esteiden ohituksina ja kieltoina, mutta lauantaina oli taas alla samavanha spontaani koira, joka hakia kaiken edessä olevan, kun vain luvan antoi.

Hylätyistä radoista löytyivät oikeastaan ne kaikkein suurimmat ilon aiheet, sillä tällä koiralla suorittaessa ei oikeastaan ole tärkeintä tulos. Kun koira vetää aina täydellä sykkeellä, on se ohjaajalle hyvin haasteellista, mutta onnistuessaan hyvin opettavaista ja äärimmäisen palkitsevaa.