Utriaisen Heidi oli saapunut korvaavana kouluttajana koutsaamaan kolmosluokan tasoista maanantairyhmäämme.
Itse olin varustautunut jakamaan oman vuoroni kahden koiran kanssa, mutta suoritusaikaa oli sen verran niukasti, että tein "virallisen" osuuden yhdellä koiralla ja kun ihailijat olivat lähteneet kotiin kaivoin autosta nopeamman koiran ja kokeilin Heidin ystävällisellä avustuksella toisenkin koiran kanssa nollana läpi -metodilla.
Hypyllä viisi kokeiltiin ekaksi saksalaista, vaihtoehtona oli pakkovalssi. Kello kertoisi, kumpi on nopeampi. Saksalaisessa on vaarana, että ohjaaja jää tupeksimaan koiran liikeradalle.
Lähetys kasille pitää olla voimakas, että saa etumatkaa 10-11 väliin, jonne kokeilin sekä valssia että hirttoa. Molemmat toimivat.
Jännä huomata, että putkella koira menettää hetkeksi ohjaajan, joten sitä kannattaa kutsua, vaikka paikka on helpon oloinen.
12 hypyllä pitää lähettää rohkeasti, että saa etumatkaa a-esteelle.
Kepeille kokeilin pääosin niistoa vasemmalta puolelta, jota on muistaakseni joskus treenattukin. Niisto edellyttää etumatkaa ja tilan jättämistä koiralle. Pitää myös malttaa odottaa, että koira tulee käteen.
Varmimmin toimisi sylkkäri-takaaleikkaus, mutta valitsimme ensin tuon mukavuusalueemme ulkopuolella olevan ohjauksen.
17 tehtiin sekä kulkemalla hypyn ja putken välistä, että leieröimällä putki. Yllättäen molemmat toimivat kummallakin. Hyvä, että työkalupakissa on tavaraa.
20 tehtiin sekä takaaleikkaus-sokkarilla että tuplasokkarilla.
Lopussa ei ihmeitä ollut, 27:n jälkeen kannattaa varmistaa, että koira tulee mukana maaliin saakka.
Kiitokset.
Seuramme Agimet -merkkisestä puomista on jo vuosia sitten toisen rampin kontaktipinnasta irronnut palasia ja kontaktipinnat ovat muutoinkin kuluneet. 
