Puomin valmistus

Puomi on yksi hankalimmin käsiteltävistä agilityesteistä. Puomi kostuu lähes aina erillisistä rampeista ja joskus jalusta on erillinen osa tai sitten se on integroitu suoraan rampin osaan.
Jalusta voi olla varustettu pyörillä, mutta pienet pyörät saattavat joskus olla heikosti toimivia, varsinkin kivituhka-alustalla.
Monesti rakenteet ovat niin raskaita, että puomin siirto vaatii useamman henkilön voimavarat.

Tarkoitukseni oli rakentaa mahdollisimman kevyt, mutta tukeva puomi. Käsittelyn helpottamiseksi haluan pitää jalustan ja rampit erillisinä osina. En myöskään halunnut kalteviin ramppeihin mitään tukijalkaa, joka on hankala käsitellä ja useimmiten ei pysy paikallaan rampin jouston takia.
Halusin myös puomista korkeussäädettävän, joten jalkaosa ei voinut olla kiinteä.

Rampin "kate"materiaaliksi valitsen 6.5 mm filmivanrin, koska se pysyy hyvin kuosissaan ja ei muuta muotoaan, kuten tavallinen vaneri. Tukevuus saavutetaan rakenteilla, ei käyttämällä paksumpaa materiaalia. Normaalisti 45x45 puutavara ei ole riittävä rampin 350 cm jännevälille, mutta tässä rakenteessa tukevuus saavutetaan muilla rakenteilla, joten käytän tuota vastaavaa 35/45x45 vinorimaa.

Näin jälkeenpäin voin sanoa, että on kuitenkin syytä pitäytyä höylätyssä 45x45 materiaalissa kuin käyttää höyläämätöntä vinorimaa, koska vinoriman työstäminen pintakäsittelyä varten vaatii paljon työtä. 

Sivutuet liimaan paikoilleen uretaaniliimalla ja vahvistan liitoksen päällyspuolelta ruostumattomilla 4x42 mm ruuveilla.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kosteudenkestävää puuliimaa, mutta sileään filmivaneriin uretaaniliima tarttuu paremmin.

Koska normaali maatilavanerilevy on 2400 mm pitkä, levyä joudutaan jatkamaan 3600 millimetriin. Tässä tapauksessa teen vinorampin liitoksen 90 cm kontaktiosan rajalle. Liitos kannattaa tiivistää&vahvistaa uretaaniliimalla.

Filmivanerin pintakäsittelyssä on oma vaivansa, jotta maali saadaan tarttumaan: pinta täytyy "rikkoa" kauttaaltaan, eli karhentaa riittävästi. Nauhahiomakoneesta on iso apu.

Vaihtoehtona pinnoitukseen oli rihlattu kumimatto, mutta sen kiinnittämisessä pitävästi on oma haasteensa ja kumimatto on hieman raskaampaa verrattuna hiekkamaaliin. Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus tutustua myös kumirouheen ihmeelliseen maailmaan, mutta mitä olen seuran tehdastekoisessa puomissa todennut, sillä päällystetyn esteen pintavaurioitten korjaus on melko ongelmallista.

Kuvassa samaisesta filmivanerista sahatut 20 mm leveät listat on kiinnitetty 3x16 mm ruostumattomilla ruuveilla. Listoja ei kannata liimata paikoilleen, jotta kuluneen listan vaihto olisi aikanaan helpompaa.

Sivutukien saaminen jiiriin on sahaamalla melko vaikeaa, joten käytin sen sijaan sähköhöylää.

Vinoramppien kiinnityksen toteutin rampin päähän poikittain kiinnitettävällä putkella, jota varten työstin suoran rampin päihin 30 mm filmivanerista kuvan mukaiset kappaleet. Filmivaneriin kannattaa sahata ensin poralla 25 mm reiät ja sahata sen jälkeen kappale oikean muotoiseksi.

Rampin alapuolisen tukirakenteen teen silloista tutulla triangelirakenteella. Tähän tarvitaan 15x15 neliöputkea ja 3x30 lattarautaa.

Rampin alapuolelle sivutukien väliin liimataan ja ruuvataan poikittain 3 kpl 45x45 tukia. jotka sekä vahvistavat rakennetta että toimivat metallirakenteen tukina.  Tuet tulevat 150 cm etäisyydelle toisistaan.

Koska en ole mikään siltainsinööri, ei minulla ollut hajuakaan mistään lujuuslaskelmista, joten metallirakenteen korkeuden mitoitus meni aivan mututuntumalla.

Arviosta tein keskitolpasta 25 cm korkuisen, joka olisi mielestäni riittävä ja sitä mittaa voisi tarvittaessa myöhemmin lyhentää.

 Jalustan valmistus

Jalustaksi teen yksinkertaiset pukit 45x45 ja 28x95 höylätavarasta , jotka on helppo siirtää erillään ja jotka saa tarvittaessa taitettua pienempään tilaan varastointia varten.

Teen tukirakenteeseen upotukset, jotta rakenteesta saa tukevan ja siistin.

Tämänkin rakenteen, kuten aikaisemmin ramppien sivuihin käytetyn puutavaran ja kaiki vanerien saumat käsittelen pohjusteella (Fasad, Valtti) joka suojaa homehtumiselta ja toimii samalla pohjamaalina.

Jalustan yläpäähän liimaan 45x95 puutavarasta yhdystuet, joitten kiinnityksen vahvistan 75 mm ruuveilla. Pukkien osat liitän yhteen kahdella saranalla per pukkipari.

Pukit, kuten ramppien sivut käsittelen petrooliöljymaalilla, joka kestää hyvin sään vaikutukset.

Ramppien pinnan maalaan 2-komponentti työkonemaalilla (Miranol-sävy 0274). Kosteaan maalipintaan sirottelen hiekkapuhalluslaitteella kvartsihiekan.

Maalauksen ajaksi listojen päällysosat kannattaa suojata maalarinteipillä, koska kovalle kulutukselle joutuvissa listoissa maali kestää huonosti, eikä siitä tuossa kohteessa muutoinkaan ole hyötyä. 

Puomin ensimmäinen kokoaminen vakuuttaa: rakenne on hyvin tukeva. Kaltevan rampin liike saa kuitenkin keskimmäisen osan joustamaan, joten teen siihen vastaavan tukirakenteen, kuten kalteviin osiinkin. Samalla lyhennän metallisten tukirakenteiden korkeuden 20 cm:iin.

Tukirakenteilla on se haitta, että se ei salli puomia laskettavan aivan maan tasoon saakka, mutta kuitenkin niin, että keskiosa on 40 cm korkeudella. Sitä varten pitää tehdä vielä vastaavan korkuiset pukit.

Seniori malttamatta odotteleekin jo testiajoa.