Pyryä odotellessa

Etelässä pyryttää. Koiranilma on kuulemma tulossa meillekin, mutta tämä lauma nauttii sillä aikaa pirteästä pakkaskelistä ja kirkkaasta kevään auringosta.

Sammyn hyppy-putkitreeni 16.2.2016

Sammy 11 viikkoa/weeks

Sheltti Sammyn putkitreeni

Kylmä hellittää, koirat nauttivat

Sammy ja Qarim pelaavat ja leikkivät

Siperiankissa Qarim on ottanut uuden tulokkaan tosi hyvin vastaan, Sammy tuntee myös tervettä kunnioitusta kissan teräviä kynsiä kohtaan.

Preston 14 vuotta / Preston 14 years on 3rd Oct 2015

Preston (FI AVA Sunsweet Sky Walker) täytti kokonaiset 14 vuotta 3.10.2015.

Charmantin vanhan herran askel on horjuva, silmät hieman samentuneet ja kuulo on valikoiva, mutta mieli mieli on virkeä ja terveys hyvä.

Tämä uskollinen elämänkumppani haluaa yhä seurata minua edelleen kaikkialle minne menekin ja pyrinkin ottamaan sen mukaani aina kun mahdollista.

Kiitos, Preston, kun olen saanut viettää nämä vuodet kanssasi. 

Shaun on poissa

Shaun Maarianhaminan kalliolla tammikuussa 2010
valmistautumassa voitokkaisiin Eckerön agilitykisoihin

Hyvästi / Farewell Shaun
FI AVA FI AVA-H (FIAgCh FIAgChJ) Silvercool Extra Essence

17.2.2006-11.9.2015

Shaun kävi perjantaina Aistin neurologin konsultaatiossa ja todettiin, että epäilty selän välilevytyrä oli ehtinyt halvaannuttaa koiran niin, että syvätunto oli takaraajoista kokonaan kadonnut ja pidätyskyky poissa.
Paranemisennuste leikkaushoidollakin oli erittäin heikko. MRI olisi kertonut jotain, mutta mahdollinen leikkauskaan ei ehkä olisi korjannut mitään.

Juhannuksena Shaun alkoi äkisti ontua ja diagnosoitu polven ristiside/ontuminen olisi ehkä magneettikuvauksella saatu selvitettyä johtuvaksi selästä, mutta sitä ei kuvattu, koska koira alkoi melko pian käyttää kaikkia raajojaan ja oletimme paranemisen olevan käynnissä. Samalla kuitenkin selkä rasittui tietämättämme lisää.

Sitten iski haimatulehdus ja korkeiden lipaasiarvojen takia olisi tuskin leikkausta edes voitu suorittaa -luulimme myös heikentyneen liikkumisen johtuvan tulehduksesta. Saatuamme viimeiset lipaasitulokset, olisi ehkä vielä ollut toivoa, mutta emme ehtineet konsultaatioon ajoissa.

Olisiko magneettikuvattu edes sittenkään, vaikka Shaunin vakuutusta ei olisi keväällä siirretty nuorimmalle koirallemme? 

Minun olisi myös pitänyt osata lukea oireita, kun Shaunin toisen raajan varpaat alkoivat kääntyä taakse: sheltti Prestonilla neljä vuotta sitten oli samoja oireita, mutta vain toisella puolella ja sen vamma parani itsestään lähes kokonaan.
Shaunin oireet kuitenkin pahenivat nopeasti emmekä ehtineet hoitoon ajoissa.

Shaunin viimeinen leposija kotona.
Sattui löytymään sydämenmuotoinen paasikin
Vasemmalla lepää kaksi vuotta sitten
lähtenyt siperiankissa Vasili

Päätös luopumisesta oli vaikea, mutta todennäköisimmin ainoa oikea

Shaun kaatui saappaat jalassa: viimeinen agilityrata oli nollavoitto. Shaun saavutti urallaan kaikkiaan 38 nollavoittoa. Shaun teki töitä agilityssa aina täysillä ja Shaun opetti minulle, että on oltava nöyrä -oikotiet agilityssa eivät tuo oikeaa tulosta.

Olin antanut koulutuksessa Shaunille liikaa siimaa ja se kehittikin lähdössä varastamisen itselleen tavaraksi.
Tämä varaslähtö tuli aivan liian aikaisin.

Kasvattaja Seija Väätäistä kiitän erittäin lämpimästi aivan ainutlaatuisen upeasta koirasta!

Suru on tällä suuri, kaikki kotona muistuttaa tästä valtavan suurella sydämellä varustetusta olennosta.

Hyvää matkaa sinne taivaallisille agilitykentille.
Godspeed on your voyage to those heavenly agility tracks!

Perheen koirat -osio päivitetty

Perheemme koirat -sivulle päivitetty lauman uusi jäsen, Rhea.

Laumastamme löytyy jalostuskäyttöön useita valioituneita ja näyttelymenestynyttä urosta.

Sivustolle tästä

Ardiente Reaccion Quimica

Hei, saanen esittäytyä:
viralliselta nimeltäni olen Ardiente Reaccion Quimica. 

Siirryin perjantaina 15.8. Joensuun Hammaslahteen, jossa tehtäväni on laittaa eräs urosvoittoinen shelttiperhe kuriin ja nuhteeseen.

Kennelnimeni on muuten espanjaa ja tarkoittaa vapaasti käännettynä hehkuvaa kemiallista reaktiota (mitäpä muuta Kiteen pontikkapitäjästä tulevasta koirasta voi odottaakaan!)

Kutsumanimeni on vielä hieman "vaiheessa", ja koska olen syntynyt Kielon päivänä 14.6. minua ehdittiin kutsua jo Kieloksi (espanjaksi kirjoitettuna Cielo eli paratiisi/taivas), mutta ehkä sitten kuitenkin nimeni on roomalaistaruston Rhea, kuten kennelnimestänikin voi johdatella.

Kisoihin valmistautumista

Kahden tunnin päästä pitäisi lähteä kisaamaan monen kuukauden tauon jälkeen.

Otamme rennosti: kisakoirani Timmy käyttää henkisenä sparraajana siperiankissa Qarimia ja minä surffaan Facebookissa ja Bloggerissa.

Hyvää huonetta ja sukua

Lisätty talouden koirien esittelysivu.
Noinkin laadukasta koirakalustoa voisi käyttää vaikka jalostukseen!

Hieman tuli järjesteltyä tuota Pages -osiota ja manaili taas tuota Bloggerin 20 sivun maksimimäärää ja myös sitä, että sivun nimeä ei ole jälkikäteen mahdollista vaihtaa lainkaan!

Sheltti jäillä

Talvi jatkuu jonkinlaisena kevään ja kevättalven sekoituksena.

Ilman nastakenkiä on sivuteillä heikko kulkea ja siellä, missä ei ole jäätä, on vettä.

Shaun the Sheepdog kahdeksan vee

Kuvassa tasan kahden kuukauden ikäinen Shaun

Tämä koira on opettanut minulle agilitysta paljon, ehkä esiten kuitenkin nöyryyttä, koska joskus on tehtävä paljon töitä, jotta pääsee tavoitteeseen.
 
Shaun tekee töitä aina täysillä, eikä koskaan päästä ohjaajaa vähällä, mutta yhdessä onnistuen olemme monta kertaa onnistuneet.

Vauhtia on piisannut alusta lähtien, ehkä kaikista radoista tähän mennessä mieleenpainuvin on ollut ykkösten agilityrata Kajaanissa kesäkuussa 2009, kun nappasimme viimeisen ykkösen sertin -27 s alle ihanneajan, 5,7 m/s etenemällä. 

Pakkaspäivän rästipäivitykset

Tänään on torstai ja oman ryhmän koutsausvuoro, mutta ennuste näyttää reilusti alle -15°C lämpötilaa, jota seurassamme pidetään yleisenä pakkasrajana, joten treenit ovat ryhmäläisten oman aktiviteetin mukaan.
Jossakin vaiheessa pitäisikin päivittää treenipiirroksi, joita on kuitenkin jo ehtinyt kertyä sen jälkeen, kun otin ryhmän haltuuni lokakuun alusta. Ryhmän koostumus on vaihtunut melkoisesti, koska omien aikataulujeni takia joudumme aloittamaan iltasella jo kuudelta ja tuo aika on osoittautunut hieman haastavaksi monelle ehtimisen kannalta.

Päivitin puomin kontaktin koulutussuunnitelmaa taas hieman, nyt ollaan jo täyskorkean kontaktin osiossa.

Tähän sivulle ne keksinyt muuta kuvituskuvaa, joten laitetaan vaikka kuva laumamme uusimmasta tulokkaasta, puolivuotiaasta siperiankissa Qarimista ja shetlanninlammaskoira Prestonista, 12v.

Puomin kontaktin koulutussuunnitelmaa päivitetty

Syksyn mittaan on tehty muutakin kuin maattu uuninpankolla ja syljeskelty kattoon.

Tehdyn työn hedelmät ovat jo puolikypsiä, vasta kisoissahan sen näkee, kuinka kontakti oikeassa viretilassa toimii. Nyt näyttää vielä hyvältä.

Suuria ja harvinaisia tunteita Suomen Ateenassa

Jyväskylän agilitykisoissa sunnuntaina 6.10.2013 koin agilityssa kaksi tunneskaalan ääripäätä edustavan tuntemuksen, joista kumpaakaan en ole kokenut muualla kuin kisoissa -treenissä tuskin koskaan saa aikaan vastaavaa viretasoa, jotta tällaiset "once or twice in a lifetime" -elämykset olisivat mahdollisia.

Päivän viimeisessä mediluokan kisassa, Kati Walan hyppyradalla shetlanninlammaskoira Timmy suorittaa puhdasta rataa hyvällä sykkeellä ja ohjaaja on täysillä mukana. 
 
Olin suunnitellut suoran putken 9 jälkeisen hypyn takaa kierron vippauksella/sylkkärillä (mitä nimeä kuka tuosta ohjauksesta käyttääkin, kun ja jos on oletettavaa, että ei ehätä putken päähän ennen koiraa) -muutin ohjaukseni kuitenkin live -tilanteessa edestä leikkaukseksi/sokkariksi putken jälkeen.

Ehdin tilanteeseen hyvin, ja koira otti hypyn ok, mutta sen jälkeen tapahtuu jotain:
Yhtäkkiä ohjaajalle iskee päälle täysi unohduksen tila ja ohjaus katoaa, minkä koira kuittaa noutamalla lähinnä edessä hypyn 13.
 
Flashback iskeytyi verkkokalvolleni välittömästi, enkä sitä varmaan ihan heti unohda, vaikka normaalisti en juuri radoistani paljoa muista.
Tällaista en muista tätä koskaan tapahtuneen aiemmin. Mitä opimme tästä: varasuunnitelma on hyvä olla olemassa, yritä olla muuttamatta tutustumisessa tekemääsi ratasuunnitelmaa.

Shetlanninlammaskoira Shaun vetää samaa draivia -paitsi että vauhti on paljon kovempi. Kumpikaan, ohjaaja tai koira ei säästellyt tai varmistellut ja itsestä tuntui koko ajan siltä, että nyt mennään aivan riskirajoilla. Radalla oli useampikin takaa kierto, mutta niistä selvittiin pelkillä ohjauksilla. En edes muista, olisinko antanut yhtään verbaalista ohjauskäskyä. 

Mainittu putken jälkeinen takaa kierto ohjattiin vippauksella. Vippaus toimii tuossa tilanteessa hyvin, koska ohjaaja on magneettina takaa kierron puolella. Jos valitsee sokkarin, koira voi tulla jaloille ja jos kiertää putken vasemmalle puolelle, ohjaaja vetää koiran puoleensa ja saa tosissaan tehdä töitä hypyllä 10. 

Putken 3 ohjasin valssaamalla putkan päässä siirtyen putken oikealle puolelle. Vaihtoehtona olisi lähettää pimeään päähän, jolloin olisi "voinut" ehtiä ennen koiraa putken toiseen päähän. Vaihtoehtona oli ohjata hyppy 5 myös taaemman siivekkeen kautta. Renkaan jälkeinen hyppy ei ole niin paha, kuin voisi kuvitella: en nähnyt yhdenkään koiran menevän putkeen renkaan jälkeen.
Putkelle 17 oli vaihtoehtona ohjata ulkokautta, mutta silloin olisi pitänyt tehdä töitä muurilla, koska koira olisi ollut ennen minua putken päässä. Valitsin saman kuin kolmosella ja otin koiraa nenästä putken lähtöpäässä.

Suorituksen jälkeen tuntui, että oli antanut kaikkensa, vaikka suoritus kesti vain 32 sekuntia. Viimeviikkoisen cooperin testiin (2690 metriä) jälkeen taisin olla saman verran hengästynyt. Välitön tunne radan jälkeen oli euforinen.

Radan pituus on 151 m ja etenemä mediluokassa melko tiukka 4.2 (muistaakseni mineillä löysempi, makseista en tiedä), ottaen huomioon, että takaa kiertoja oli melko paljon. Oma etenemämme oli 4.6 m/s ja sillä kuittasimme radalta voiton.

Saman euforian tunteen olen kokenut kerran aiemmin Shaunin kanssa Kajaanissa 2009 ykkösluokan kisassa, kun kuittasimme viimeisen nousunollamme agilityradalla (jossa mukana kaikki agilityesteet) etenemällä 5.7 m/s -27 sekuntia alle ihanneajan.

Agility on parhaimmillaan ihanaa!